Taideteoksen hinnoittelu vaatii rohkeutta

Keskityn tässä blogissani ensisijaisesti Suomessa ensimarkkinoilla myytävien ammattitaiteilijoiden maalausten ja veistosten hinnoitteluun ja myyntiprovisioihin, mutta osa esittämistäni asioista on sovellettavissa myös muun tyyppisiin taideteoksiin.

Taideteoksen hinnoitteluun ei ole yhtä selkeää kaavaa tai ohjetta sillä teoksen hinta muodostuu monen tekijän summana. Voidaan sanoa, että teoksen hinta on ’oikea tai sopiva’, kun taiteen ostaja ostaa teoksen taiteilijan asettamalla hinnalla. Taideteoksen hinta on signaali teoksen arvosta keräily- tai sijoituskohteena. Hinta on myös signaali taiteilijan arvostuksesta taidemarkkinoilla. Toisaalta teoksen hinta on myös merkki taiteilijan omasta arvostuksesta omaa työtään kohtaan. Oman luovan työn hinnoittelu voi olla haasteellista ja siksi hinnoittelua kannattaa konsultoida taidealan ammattilaisten ja taiteilijakollegoiden kanssa. Lopulta vastuu ja oikeus taideteoksen hinnoitteluun on taiteilijalla itsellään.

Tärkeää hinnoittelussa on johdonmukaisuus hintakehityksessä ja kysynnän kasvaessa ja uran edetessä hintaa kannattaa systemaattisesti nostaa. Asettamaansa hintaa taideteokselleen ei tarvitse selittää tai perustella asiakkaalle eikä siitä tarvitse antaa alennusta. Oman taiteensa hinnoittelu vaatii rohkeutta ja tervettä itsetuntoa. Taidetta ei kannata myydä pilkkahintaan. Teos löytää kyllä oikean asiakkaan, joka on valmis maksamaan siitä pyytämäsi hinnan.

Seuraavaan listaukseen olen koonnut lukuisia tekijöitä, jotka vaikuttavat taideteoksen hinnoitteluun. Lista ei ole kaikenkattava, mutta hyvä lähtökohta taideteosten hinnanmuodostamiselle.

⦁ Taiteilijan uran pituus, urakehitys ja meriitit
⦁ Taiteilijan maine ja markkina-arvo: menestys Suomessa ja kansainvälisesti
⦁ Taiteilijan teosten kysyntä ja tarjonta
⦁ Teoksen koko, mediumi, käytetyt materiaalit ja käytetty työaika
⦁ Taiteilijan työn arvo ja teokseen käytetty työaika
⦁ Taiteilijan teosten lähtöhintataso ja hinnankorotus vuosittain
⦁ Taidemarkkina, jossa teoksia myydään (kotimaa-ulkomaa)
⦁ Myyntipaikka ja välittäjä (galleria, tapahtuma, kuraattori, myyntialusta) – ei vaikutusta jos yhteneväinen hinta joka paikassa
⦁ Yleinen vastaavan taiteen (esim. teoksen medium ja koko, taiteilijan urakehitys) hintataso samoilla markkinoilla
⦁ Myyntiprovision määrä
⦁ Arvonlisävero (esim. taide-esine 10% ja muraalit 24% vuonna 2024)
⦁ Kehykset, ständit ja muut esillepanoon vaikuttavat tekijät
⦁ Toimitus- ja asennusmaksut
⦁ Teoksen huoltaminen ja ylläpito (perustuu sopimukseen)

Hinnoittelun rohkeus

Taideteoksen hinta on arvon indikaattori. Hinnoittelussa kannattaa olla rohkea sillä teoksen hinta signaloi taiteen ostajille taiteen arvostuksesta ja taiteen jälleenmyynti- ja keräilypotentiaalista. Alihinnoittelu voi taiteenostajan silmissä laskea taiteen arvoa. Kysymys on psykologiasta. Jos on aloitteleva taiteilija hinta ei vielä perustu ns. meriitteihin. Ensimmäisiä teoksia hinnoitellessa kannattaa asettaa kohtuullisen hyvä lähtötaso, jota lähtee määrätietoisesti korottamaan vuosittain. Oman taideteoksen hintaa ei kannata hävetä vaan olla siitä ylpeä!

Markkinatutkimus ja asiantuntijan arvio

Teoksen hinnoittelun apuna voi käyttää markkinatutkimusta. Tutkimalla ja vertailemalla muiden taiteilijoiden teosten hinnoittelua eri markkinapaikoilla ja myyntialustoilla voi paremmin hahmottaa taiteen yleistä hintatasoa. Taideteoksen hinnoittelusta voi käydä keskusteluita myös taidealan asiantuntijoiden, kuraattoreiden, galleristien ja taidemyyjien kanssa. Heiltä saa hyviä vinkkejä hinnoitteluun. Myös avoin dialogi taiteilijakollegoiden kanssa on suositeltavaa ja siitä saa vertaistukea.

Alennukset ja kampanjat

Taideteoksista voi antaa alennuksia esim. 10 %:n työhuonealennus. Myös taiteen välittäjä voi antaa teoksista alennusta välityssopimuksen ehtojen mukaisesti. Taiteen menekkiä voi lisätä erilaisilla kampanjoilla esimerkkinä somekampanja, jossa kaksi teosta myydään yhden hinnalla yhden päivän ajan. Taideteoksen pysyvää hinnanalennusta ei suositella sillä se viestii taiteen ostajille taiteen arvostuksen laskusta. Myöskään usein toistuvia taiteen alennusmyyntejä, joissa on isot aleprosentit ei voi yleisesti suositella. Tällöin taiteen potentiaaliset ostajat voivat jäädä odottamaan toistuvia alennusmyyntejä, jolloin teoksia ei mene kaupaksi ns. normaalihinnalla. Alennusmyyntihinnasta voi siten muodostua ns. uusi normaalihinta asiakkaiden mielissä.

Yleisesti käytetty taideteosten hinnankorotus on min. 10%/vuosi, perustuen inflaatioon ja taiteilijan urakehitykseen. Kun taiteilijan teoksia myydään isoihin taidekokoelmiin (esim. museot, säätiöt) tai taiteilija kutsutaan pitämään näyttelyä merkittävään galleriaan merkittävän kuraattorin kuratoimana tai taiteilija pääsee tällaisen gallerian omaan rosteriin (esim. Gallerie Forsblom, Helsinki Contemporary) nostaa se taiteilijan taideteosten arvostusta ja hintoja.

Sama hintataso joka paikassa

On suositeltavaa, että taiteilijan taideteosten hinnat ovat keskenään linjassa riippumatta siitä millä myyntialustalla tai galleriassa taiteilija myy teoksiaan tai jos hän myy niitä itse suoraan asiakkaalle. Kun teosten hinta sisältää valmiiksi myyntiprovision määrän ja taiteilija myy teoksen itse, on myyntiprovisio taiteilijan oma palkkio taiteen myynnin ja markkinoinnin eteen tehdystä työstä.

Seuraavaan listaan olen kerännyt muutamia taideteosten hinnoittelumenetelmiä joita olen kuullut vuosien saatossa kollegoiltani ja joista olen löytänyt tietoa internet.comista:

Taideteosten hinnoittelumenetelmiä

⦁ Prosentuaalisesti määräytyvä (saman taiteilijan teosten hinta nousee/laskee prosentuaalisesti teoksen koon muuttuessa)
⦁ Neliösenttimetri-periaate (saman taiteilijan teoksen cm2:llä on hinta, joka kertaantuu teoksen koon mukaan)
⦁ Galleristin määrittämä taiteilijakohtainen kerroin (teoksen korkeus + teoksen leveys) x taiteilijan henkilökohtainen kerroin
⦁ Teoksen tekemiseen käytetty aika ja materiaalit
⦁ Asiantuntijan arvio
⦁ Näppituntuma – oma suosikkini 🙂

Taideteoksen arvonlisävero

Taideteoksen hinnoitteluun vaikuttaa taideteoksen mahdollinen arvonlisävero. Jos taiteilija on arvonlisäverovelvollinen maalauksen tai veistoksen (verottaja kutsuu näitä taide-esineiksi) myynnistä, tulee taideteoksen hinnan sisältää alv 10%. Vuonna 2024 alvittoman myynnin alaraja on 15.000 e. Taiteilija voi ilmoittautua alv-velvolliseksi myös vapaaehtoisesti vaikka alaraja ei tulisikaan täyteen. Jos taiteilija ei vielä ole alv-velvollinen mutta arvioi oman liikevaihtonsa vuoden aikana nousevan lähelle 15.000 e kannattaa ilmoittautua ennakkoon alv-velvolliseksi.

Taideteoksen alv sisältyy asiakkaan maksamaan myyntihintaan seuraavasti:

Teoksen myyntihinta asiakkaalle on 1000 e (sis alv 10%)
Alviton myyntihinta: 1000 e / 1,1 = 909,09 e
Alvin määrä 1000 e – 909,09 e = 90,91 e

Taideteosten välitysmyynti ja jälleenmyynti

Ennen kuin siirryn kertomaan taideteosten myyntiprovisioista on hyvä selventää termit välitysmyynti ja jälleenmyynti. Välitysmyyntiä on taiteilijan omien taideteosten myynti esim. gallerian tai myyntialustan välityksellä. Taideteosten välitysmyynnissä myyjä on taiteilija itse. Välittäjä toimii taiteen myyntivälittäjänä. Tällöin myydään taiteilijan omia, hänen omassa omistuksessaan olevia teoksia. Myynti tapahtuu välittäjän toimesta taiteilijan nimissä ja taiteilijan lukuun. Välitysmyynti ja taiteilijan itse ilman välittäjää tekemä teosmyynti ovat ensimyyntiä eli myyntiä ensimarkkinoilla.
Jälleenmyynti on taideteosten myyntiä jälkimarkkinoilla. Jälleenmyynti on eri asia kuin välitysmyynti, joten taiteilijan kannattaa lukea tarkkaan taideteosten myynti- ja välityssopimuksen ehdot, jotta selviää kummasta on kyse. Jälleenmyynnissä on kysymys siitä, että jälleenmyyjä ensin ostaa taiteilijan teoksen itselleen ja myy sen sitten eteenpäin. Taiteilijalla on tällöin oikeus tekijänoikeuslain mukaiseen jälleenmyyntikorvaukseen tietyin edellytyksin. Joskus jälleenmyyjä voi toimia välitysmyynnin tavoin kuten alla olevassa 3. esimerkissä.

Taideteosten myyntiprovisio välitysmyynnissä

Taideteoksen hintaan vaikuttaa taideteoksen välitysmyynnin myyntiprovisio. Välitysmyynnissä myynti- eli välitysprovision määrä riippuu välittäjästä ja perustuu näyttelysopimukseen tai taideteoksen välityssopimukseen. Välittäjästä riippuen (galleria, kuraattori, taiteen välittäjä, taiteen myyntialusta) välitysprosentti on Suomessa yleisesti 0-50 %. Yleensä välitysprovisio motivoi taiteen myyjää aktiiviseen myyntityöhön, etenkin jos välittäjän palkkio perustuu vain myyntiprovisioon. Tällöin myyntiprovisio voi olla korkeampi. Jos taiteen välittäjä perii taiteilijalta vuokraa näyttelytilasta myyntiprovisio on yleensä pienempi. Taiteilijalta perittävä näyttelyvuokra yleensä passivoi taiteen välittäjän myyntityötä, sillä näyttelyvuokra kattaa osan välittäjän palkkiosta. Kannattaa siis punnita tarkkaan kannattaako näyttelyvuokraa maksaa ja mitä sillä saa vastineeksi.

Taiteilijan kannattaa lukea tarkkaan näyttelysopimuksen tai välityssopimuksen myyntiehdot. Sopimuksesta selviää mikä on välitysprovision määrä ja miten välitysprovision määrä ja sen alv lasketaan. Taiteilijan tulee selvittää myös onko välittäjä alv-velvollinen. Välitysprovision alv on 24% (v. 2024) jos välittäjä on arvonlisäverovelvollinen. Olen törmännyt välityssopimuksissa ainakin kolmeen erilaiseen tapaa laskea välitysprovisio ja sen alv. Seuraavassa kerron muutamia esimerkkejä myyntiprovision laskemisesta (esimerkit on poimittu verottajan sivuilta)

Välitysprovision laskuesimerkkejä

⦁ Välitysprovisio lasketaan teoksen verollisesta hinnasta, välitysprovisio sisältää välittäjän arvonlisäveron (4.2 Taide-esineen välitysmyynti)

Kuvataiteilija A on määritellyt maalauksen hinnaksi 1 000 euroa. Kuvataiteilija A ja välittäjä B ovat sopineet välityspalkkion verolliseksi määräksi 30 % maalauksen veron sisältävästä myyntihinnasta. Välittäjä B perii verollisen välityspalkkion tilittäessään maalauksen hintaa kuvataiteilijalle A.

Maalauksen myyntihinta, sis. alv 10 % on 1 000,00 €.
Välittäjän välityspalkkion osuus:
välityspalkkio verollisena 30 % 1 000 €:sta = 300 €
välityspalkkion veron osuus 300 € x 24 /124 = 58,06 €
välityspalkkion veroton hinta + vero = 241,94 € + 58,06 €.

Kuvataiteilijalle tilitettävä osuus on 700,00 €. Kuvataiteilijan myynnistä suoritettava vero on 1 000 euroa x 10/110 = 90,91 euroa. Kuvataiteilija saa vähentää välityspalkkion hintaan sisältyvän veron 58,06 euroa.

⦁ Välitysprovisio lasketaan teoksen verottomasta hinnasta (4.2 Taide-esineen välitysmyynti)

Kuvataiteilija C on määritellyt maalauksen hinnaksi 1 000 euroa. Kuvataiteilija C ja välittäjä D ovat sopineet välityspalkkion verottomaksi määräksi 30 % maalauksen verottomasta myyntihinnasta. Välittäjä D perii verollisen välityspalkkion tilittäessään maalauksen hintaa taiteilijalle C.
Maalauksen myyntihinta, sis. alv 10 % on 1 000,00 €.

Välittäjän välityspalkkion osuus:
maalauksen veroton myyntihinta 1 000 € – (10/110 x 1 000 €) = 909,09 €
välityspalkkion veroton osuus 30 % 909,09 €:sta on 272,73 €
välityspalkkion veroton hinta + vero = 272,73 € + (24 % 272,73 €:sta) = 272,73 + 65,46 € = 338,19 €.

Kuvataiteilijalle tilitettävä osuus on 661,81 €.Kuvataiteilijan myynnistä suoritettava vero on 1 000 euroa x 10/110 = 90,91 euroa. Kuvataiteilija saa vähentää välityspalkkion hintaan sisältyvän veron 65,46 euroa.

⦁ Välitysprovisio lasketaan teoksen verollisesta hinnasta. Välitysprovision päälle lisätään arvonlisävero 24 %. (3.2.1: Yleinen verokanta) Välitys- ja jälleenmyynnin hybridiesimerkki.

Kuvataiteilija käyttää maalausten myynnissä apuna jälleenmyyjää. Kuvataiteilija on määritellyt maalauksen hinnaksi 1 000 euroa (sis. alv 10 %). Sopimuksen mukaan jälleenmyyjä saa välityspalkkioksi 30 % veron sisältävästä maalauksen myyntihinnasta. Välityspalkkion määrään lisätään arvonlisävero (24 %). Jälleenmyyjä laatii myyntilaskun asiakkaalle kuvataiteilijan nimissä. Laskulta näkyy myyjänä kuvataiteilija ja muutoinkin laskun tiedot vastaavat kuvataitelijan myynnin tietoja. Yllä mainituissa olosuhteissa jälleenmyyjä toimii arvonlisäverotuksessa välittäjänä. Näin ollen maalauksen myyjänä asiakkaalle on kuvataiteilija ja välittäjä on vain välityspalvelun myyjä.

Jälleenmyyjä veloittaa kuvataiteilijalta arvonlisäverollisen välityspalkkion tilittäessään asiakkaan maksaman maalauksen hinnan kuvataiteilijalle. Jälleenmyyjä tekee tilityksestä asiakirjan kuvataiteilijalle. Tilitysasiakirjalla jälleenmyyjä on eritellyt oman myyntinsä tiedot.

Jälleenmyyjän välityspalkkio:
välityspalkkion veron peruste 300 euroa (= 30 % x 1 000)
välityspalkkion vero 72 euroa (= 300 x 24 %)
välityspalkkio kokonaisuudessaan 372 euroa (= 300 + 72)

Jälleenmyyjä suorittaa palkkiosta veron 72 euroa. Kuvataiteilijalle tilitettävä osuus on 628 euroa (= 1000 – 372). Kuvataiteilijan myynnistä suoritettava vero on 90,91 euroa (= 1 000 euroa x 10/110). Kuvataiteilija saa vähentää välityspalkkion hintaan sisältyvän veron 72 euroa.

Aivot ihan solmussa

Nyt kun jokaisen blogini lukijan aivot on ihan solmussa, omani mukaan lukien, voidaan todeta, että taideteoksen myyntiprovision määrä ja laskutapa vaikuttavat taideteoksen hinnoitteluun. On hyvin suositeltavaa että taiteilija tekee laskuharjoitukset omien taideteostensa hinnoista, arvonlisäveroista, myyntiprovisioista ennen näyttelysopimuksen tai välityssopimuksen allekirjoittamista. Apua sopivaan taideteosten hinnoitteluun kannattaa pyytää taidealan ammattilaisilta, kollegoilta ja välittäjältä itseltään. Yleensä avoin dialogi taiteen välittäjän kanssa johtaa hyvään lopputulokseen oikean ja sopivan hinnan löytämiseksi.

Nyt vaan rohkeutta taideteosten hinnoitteluun. Arvoa taiteelle!

Yours truly
Terese 🙂

Muutama muu hyödyllinen lähde, joista olen ammentanut tietoa ja inspiraatiota tähän blogikirjoitukseen:

Kuvataiteilijan arvonlisävero-ohje | Suomen Taiteilijaseura

Taideteoksen välityssopimus | Suomen Taiteilijaseura

Näyttelysopimus | Suomen Taiteilijaseura

Miten hinnoittelen taiteeni? – Ornamo

Taiteen ostajat – Reilun taiteen manifesti

Hintojen symboliikkaa taidemarkkinoilla – Näkökulmia taiteen ja rahan suhteeseen – Viivi Poutiainen

Kuvataiteen arvonlisäverotus – Emma Laatikainen