Taiteilijoiden valmentaminen 1-to-1 coachingilla

Miten kaikki sai alkunsa?

Loppuvuodesta 2022 minulle heräsi ajatus taiteilijoiden coachaamisesta osana Tyynelä Galleryn taide-elämyksen luomisprosessia. Minulla oli ollut jo pidempään toiveena coachata ammattitaiteilijoita heille itselleen merkityksellisten tavoitteiden pohjalta. Keksin, että voisin yhdistää jo olemassa olevan Tyynelä Galleryn taide-elämyskonseptin ja taiteilijoiden valmennuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tyynelän vuoden 2023 taiteilijat suostuivat uuden taide- ja valmennuskonseptin koekaniineiksi ja koko paketti sai nimekseen Tyynelän Taiteilijaohjelma.

Valmennuksen ydinajatukseksi kulminoitui taiteen ansaintamallien kehittäminen 1-to-1 coachaus-keskusteluiden avulla. Keskiössä oli siis taiteilijan omaan ansaintaa liittyvät tavoitteet, joiden parissa työskentelemällä taiteilija voisi kristallisoida ja vahvistaa omaa taiteen ansaintamalliensa palettia. Valmennusmetodiksi valikoitui 1-to-1 coaching (SMART & GROW-mallit), josta minulla oli kokemusta aikaisemmalla urallani pankki- ja finanssimaailmassa. Halusin kehittää coachingmetodia taiteilijalähtöiseksi, siten että se ottaisi taiteilijoiden spesifit tarpeet huomioon. Tyynelä Coaching on tarjonnut minulle konseptin yhdistää talous- ja taidealan osaamiseni taiteilijoiden hyödyksi.

Valmentava johtaminen, coaching ja mentorointi

Coachaamaan opin alkuaan jo 10 vuotta sitten Tukholmassa, kun osallistuin Nordea Leadership Academyn johtajakoulutukseen. Koulutuksessa pankin esihenkilöille opetettiin asiantuntijatiimin coachaavaa johtamista, joka perustuu tiiminjäsenten kannustamiseen ja kuuntelemiseen vaalimalla heidän omia voimavarojaan ja ideoitaan. Omaksuin jo silloin johtamistavan, jossa johtajan menestys on yhtä kuin tiiminjäsenten menestys. Hyvä johtaja saa tiimiläisensä kukoistamaan ja näin syntyy sekä tiimin yhteisiä että yksilölle merkityksellisiä tavoitteita palvelevia tuloksia. Tämä johtamistyyli on modernia kuuntelevaa ja keskustelevaa johtamista, jossa vaalitaan ja nostatetaan asiantuntijoiden potentiaalia ja resursseja. Valmentavassa johtamisessa nähdään asiantuntijoiden voimavarat ja kannustetaan heitä käyttämään niitä.

Johtajakoulutuksessa meille opetettiin coachausta, ja pääsimme harjoittelemaan SMART ja GROW tekniikoita sekä kurssitovereittemme että omien tiimiläistemme kanssa. Hurahdin täysin coachaukseen ja valmentavaan johtamiseen ja näin niiden mahdollisuudet saada omat tiiminjäseneni kukoistamaan. Johdin silloin kuuden naisasiantuntijan tiimiä Legal and Regulatory Reporting. Tiimissä oli ollut vuosia huono työilmapiiri johtuen aiemmasta melko autoritäärisestä johtamistavasta, huonosta kommunikaatiosta ja ura- ja palkkablokeista. Saatuani pestin tiimin esihenkilönä ensimmäinen asia, jonka halusin tehdä oli nostaa kaikkien näiden naisten palkkoja, sillä ne laahasivat saman osaston keskipalkkojen jäljessä. Ja näinhän minä tein. 🙂 Toinen tärkeä tehtäväni oli kannustaa tiiminjäseniäni asettamaan itselleen uratavoitteita ja tavoittelemaan niitä.

Coachasin tiimiläisiäni useita kertoja kuussa heidän omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Järjestimme tiimissä myös HR kanssa yhteistyössä kehitys- ja tiimiytymisharjoituksia tiimihengen nostattamiseksi. Ehdin olla tässä tehtävässä kaksi vuotta ja sinä aikana näin sekä tiimi- että yksilötasolla isoja muutoksia. Työilmapiiri parani (vuosittaisen työilmapiirikyselyn tulokset nousivat), tiimiläiset kehittyivät ammatillisesti ja palkat ja positiot nousivat. Uskallan väittää, että valmentavalla johtamisella ja jokaisen tiimiläisen 1-to-1 coachauksella oli näihin positiivisiin tuloksiin vaikutuksensa.

Viimeisinä pankkiurani vuosina (2017-2019) Tukholmassa sain mahdollisuuden ryhtyä myös finanssialan mentoriksi osana Womens Career Network mentorointiohjelmaa. Sain mentoroitavakseni nuoren finanssialalle pyrkivän ulkomaalaistaustaisen naisen, jota mentoroinnin ohessa sain myös coachata. Mentorointi ja coachaus oli antoisaa ja palkitsevaa molemminpuolisesti. Pidämme edelleen yhteyttä mentoroitavani kanssa ja ilokseni olen päässyt seuraamaan hänen urakehitystään finanssialalla vuosien varrella.

Mentoroinnin ja coachingin erot

Kun puhutaan valmennuksesta alasta tai valmennuksen suuntauksesta riippumatta, on hyvä selventää eri termien eroavaisuuksia. Suomen Coaching yhdistys määrittelee mentoroinnin yhteistyösuhteeksi, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää oppimista ja osaamista sekä tukea aktorin ammatillista kasvua. Ajatuksena on, että kokenut ohjaa vähemmän kokenutta tai molemmilla on toisilleen siirrettävää osaamista ja tietoa.¹ Mentorointi voi sisältää keskustelua, neuvontaa ja ohjausta, jota mentori ammentaa omasta kokemuksestaan käsin ja pyrkii vastaamaan mentoroitavan spesifeihin kysymyksiin ja tarpeisiin.

Coachauksessa on sen sijaan kysymys tavoitteellisesta keskusteluprosessista, jossa coach auttaa asiakasta asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita kysymällä, kuuntelemalla, haastamalla rajoittavia uskomuksia ja auttamalla asiakasta tarkastelemaan eri vaihtoehtoja. Coachingista käytetään myös suomenkielistä termiä valmennus, coachista nimitystä valmentaja.² Coaching perustuu valmennettavan etukäteen itse asettamiin uratavoitteisiin (esim. SMART-mallin mukaisesti), joiden pohjalta coachi valmentaa valmennettavaa kirkastamaan ja saavuttamaan (esim. GROW-mallin mukaisesti).

Coachingin tausta-ajatus on, että potentiaali ja voimavarat valmennettavan menestymiseen löytyy hänestä itsestään. Taitava coachi näkee valmennettavan potentiaalin ja tukee häntä keskustelun aikana tekemään omia oivalluksia ja löytämään keinoja tavoitteensa saavuttamiseksi. Coachi esittää valmennettavalle GROW-mallin mukaisia vahvoja kysymyksiä, antaa tilaa ja kuuntelee aktiivisesti. Kun valmennettavalta kysytään oivaltamista tukevia kysymyksiä hän voi pohtia asioita laaja-alaisemmin ja syvällisemmin. Näin valmennettava saa usein uusia ideoita ja löytää keinoja päästä eteenpäin.

Tyynelä Coaching

Tyynelä Coachingissa hyödynnän aiemmin oppimiani metodeja, joita olen kehittänyt eteenpäin vastaamaan taiteilijoiden ja luovan alan ammattilaisten spesifejä tarpeita. Olen ikuinen oppija ja haluan alati kehittyä siinä mitä teen. Valmennus on herkkää, kuuntelevaa ja jo opittua kyseenalaistavaa keskustelua. Keskustelussa tulee löytää oikea kommunikaation frekvenssi ja tempo kunkin valmennettavan kanssa. Opin valmennettaviltani aina jotain uutta. Ei riitä että valmentaja kysyy kysymyslistaltaan standardikysymyksiä vaan valmennettavan tulee pysyä herkkänä ja aistia minkälainen kysymys voisi auttaa valmennettavaa eteenpäin uusien oivalluksia äärelle. Coaching keskustelu on luottamuksellinen, kahdenkeskinen ja avoin dialogi, joka perustuu osapuolten luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen. Coachingissa ei ole kyse suorittamisesta, puskemisesta ja asioiden pakottamisesta vaan paljon syväluotaavammasta ja tunnepohjaisesta työskentelystä ja itsetarkastelusta.

Parhaimmillaan taiteilija saa valmennuksen myötä rohkaisua ja uskoa tehdä töitä omien tavoitteittensa eteen. Kun hän tulee kohdatuksi, kuunnelluksi ja arvostetuksi omine voimavaroineen hän voimaantuu. Tämä luonnollisesti edesauttaa oman tavoitteen kanssa työskentelyä ja sen saavuttamista. Valmentaminen on minulle merkityksellistä, koska sillä tavalla voin tukea taiteilijoita löytämään omat voimavaransa ja keinonsa päästä lähemmäksi omia tavoitteitaan. On hyvin palkitsevaa huomata, kun taiteilijaa kuuntelemalla ja kysymällä ns. vahvoja kysymyksiä, voin aktivoida taiteilijaa pohtimaan ennakkoluulottomasti konkreettisia keinoja edistää omia päämääriä ja unelmia.

Lähteet:
^1-2https://www.coaching-yhdistys.fi/mita-coaching-on/