Kuka maksaa taidenäyttelyn viulut, taiteilija vai näyttelyn järjestäjä?

Yksi tärkeimmistä taiteen esittämisen tavoista kuvataiteilijalle on järjestää taidenäyttely galleriassa tai muussa näyttelytilassa. Gallerioita on moneen lähtöön, on taiteilijaseurojen ja taideyhdistysten, kunnan ja valtion ylläpitämiä näyttelytiloja ja sitten on puhtaasti kaupallisia gallerioita ja kaikkea siltä väliltä. Toisaalta taidetta voi tuoda yleisön nähtäville mm. kahviloissa, ravintoloissa, hotelleissa, kirjastoissa, kauppakeskuksissa tai yritysten liiketiloissa. Tämän lisäksi tulevat vielä erilaiset tapahtumat, festarit ja messut ym. Taidenäyttelyn järjestämisellä voi olla useita eri tavoitteita taiteilijalle esim. taiteen ja yleisön kohtaaminen, teosmyynti jne. Taidenäyttely on yksi kuvataiteen ansaintamalleista ja sen tavoitteena tulisi olla mielellään plusmerkkinen taloudellinen tulos. Omat tavoitteet kannattaakin miettiä läpi ennen taidenäyttelyn suunnittelun aloittamista. Yksi tärkeä osa näyttelyn taloudellista suunnittelua on näyttelybudjetin laskeminen. Näyttelybudjetti tarkoittaa sitä, että kirjoittaa ylös numeroina kuinka paljon näyttelyn järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja tulo-odotukset ovat. (Alempana malli näyttelybudjetin laskemiseen) Tämä on asia mitä harva taiteilija ehkä miettii etukäteen. Miksi näyttelybudjetin laskeminen etukäteen on sitten tärkeää?

Näyttelybudjetti taloudellisen suunnittelun välineenä

Näyttelybudjetissa hahmotetaan näyttelyn järjestämisen kulut ja tulot. Näyttelyn järjestämisestä syntyy paljon erilaisia kuluja, joita käyn läpi seuraavaksi. Monet näyttelytilat ovat valitettavasti vielä tänäkin päivänä maksullisia, mikä tarkoittaa sitä, että niistä tulee maksaa vuokraa x eur per kk tai per vk. Galleriavuokrat vaihtevat yleensä muutamista sadoista tuhansiin euroihin per kk. Onneksi nykyään on myös paljon maksuttomia näyttelytiloja, myös ammattimaisesti toimivia. Itse kannatan lähtökohtaisesti maksuttomia näyttelytiloja, sillä koen että on väärin, että taiteilija joutuu maksamaan siitä, että saa tehdä työtään eli esittää taidettaan. Eihän juuri muissa ammattiryhmissä ole vastaavaa käytäntöä. Sanoisitko putkimiehelle: ”Saat tulla korjaamaan kylppärini putket, mutta se maksaa sulle 1.000e?”. Eikö kuulostanutkin oudolta? Juuri niin oudolta se kuulostaa kuvataiteilijasta, jonka pitäisi maksaa siitä, että saa tehdä omaa työtään.

Näyttelyvuokra kertoo näyttelyn järjestäjän laiskuudesta

Yleensä galleriat perivät näyttelyvuokraa kattaakseen omia kustannuksiaan mm. näyttelytilan vuokran, näyttelyvalvojan ja galleristin palkan. Koen kuitenkin, että näyttelyvuokra laiskistuttaa galleristin. Galleristin työhön kuuluu taiteen myynninedistäminen, sillä teosmyynnistä hän saa myyntiprovision. Joissakin näyttelyissä ei ole näyttelyvuokraa, mutta myyntiprovisio on korkeampi. Tämä motivoi galleristia myymään taidetta, sillä siitä syntyy hänen elantonsa ja taiteilija saa oman osansa myynnistä. Jos kyseessä on ns. voittoatavoittelematon toimija, joka perii näyttelytilasta näyttelyvuokraa, kertoo se mielestäni myös näyttelyn järjestäjän laiskuudesta. Tällöin näyttelyn järjestäjä ei ole hankkinut toimintan järjestämistä varten riittävää rahoitusta ja laittaa taiteilijan maksumieheksi tai -naiseksi työstä, jonka hänen itsensä kuuluisi hoitaa. Olen toisaalta kuullut myös näyttelysopimuksista, joissa on joku nimellinen osallistumismaksu, joka toisaalta antaa taiteilijalle rahanarvoista vastinetta esim. aktiivista markkinointia ja myynninedistämistä, ammattivalokuvaajan kuvat näyttelyteoksista ym. Tätä osallistumismaksua en kutsuisi näyttelyvuokraksi vaan palkkioksi myynninedistämisestä. Se voi olla joissain tapauksissa hyvä juttu!

Maksuton näyttelytila lottovoittoko?

Toisaalta maksutonkaan näyttelytila ei ole taiteilijalle mikään lottovoitto. Jos joku näyttelyn järjestäjä sanoo taiteilijalle, että hei tarjoan sulle näyttelytilan maksutta, se on sulle hieno tilaisuus, niin kannattaa kertoa avoimesti kaikista näyttelyn järjestämisen kuluista. Tämä tarjottu hieno mahdollisuus (=näkyvyys) ei kata kuluja. Tämän takia mielestäni taiteilijalle tulisi aina maksaa rahallinen korvaus siitä, että hän esittää taidettaan.

Taide tuo liiketilan yrittäjälle lisää asiakkaita

Jos näyttelyn järjestäjä on kaupallinen toimija esim. hotelli, ravintola tai kahvila, joka tarjoaa näyttelytilaa taiteen esittämiselle omissa liiketilassaan, on taide silloin osa liiketilan sisustusta. Mielestäni kaupallisten toimijoiden kuuluisi maksaa taiteilijoille korvaus taiteen esittämisestä, sillä taide luo tilaan viihtyvyyttä ja toimii tilan sisustuksena, jonka yritys olisi muuten joutunut hankkimaan muulla tavoin. Tämän lisäksi todettakoon, että usein liiketilassa esillä oleva taidenäyttely houkuttelee liiketilaan asiakkaita, jotka ostavat yrityksen tuotteita ja palveluita, eli näyttelyn järjestäjä hyötyy taiteen esittämisestä rahallisesti

Taidenäyttelyn moninaiset kulut

No mitä muita kuluja näyttelyn järjestämisestä aiheutuu taiteilijalle? Lähdetään liikenteeseen itse taiteen tekemisestä. Kaikki se työaika, jota taiteilija panostaa näyttelyteosten tekemiseen ja muuhun oheistyöhön on työtä, josta ei saa korvausta, ennenkuin on myynyt 1. teoksen, ellei sitten taiteilijalla ole työskentelyapurahaa tai näyttelyn järjestäjä maksa taiteilijalle korvausta taiteellisesta työstä. Taideteokseen käytettävät materiaalit, välineet ja työtila maksavat rahaa. Jos kyseessä on esim. taidemaalari, tulee hänen hankkia taulupohjia, maaleja ja siveltimiä. Jos taiteilija maalaa vuokraamassaan työhuoneessa, myös sen vuokra on osa kuluja. Taideteokset tulee lähettää tai viedä näyttelytilaan. Tämä voi olla iso kuluerä, jos taiteilija ei asu samalla paikkakunnalla kuin näyttelytila ja/tai teokset ovat kooltaan isoja. Jos joutuu vielä yöpymään toisella paikkakunnalla, hotelli maksaa maltaita samoin ruokailut ravintolassa. Entäs sitten markkinointikulut: juliste, flyerit, somen maksulliset mainokset, kaikki ne maksavat. Tarvitseeko taiteilija muuta apua esim. ripustuksen kanssa? Kaveri voi auttaa, mutta hänellekin pitäisi maksaa jokin korvaus. Myös paljon muita kuluja voi syntyä ja ne kaikki kannattaa listata ylös. Seuraavaksi käyn läpi taidenäyttelyn tulopuolta.

Kuuluuko taidenäyttelyn järjestämisestä maksaa taiteilijalle?

Jos taiteilijalle on myönnetty kohdeapuraha näyttelyn tekemiseen, voi sillä kattaa näyttelyn järjestämisen kuluja. Jos taas taiteilijalla on apuraha taiteelliseen työskentelyyn, on se tarkoitettu elämiseen eli normaaleihin elinkustannuksiin, eli sen voi ajatella korvauksena työstä, jonka taiteilija taidenäyttelyn järjestämisen eteen tekee. Näyttelyn järjestäjä voi myös joissakin vielä valitettavan harvoissa tapauksissa maksaa taiteilijalle korvauksen näyttelyn eteen tehdystä työstä. Lisää siitä myöhemmin tässä tekstissä. Näyttelyteosten myynnistä taiteilija saa myyntituloja, joista yleensä vähennetään näyttelyn järjestäjän myyntiprovisio, joka on yleensä 10-50% riippuen taidegalleriasta, joskus myyntiprovisiota ei peritä ollenkaan. On muitakin tuloja, mitä taidenäyttely voi tuottaa, esim. taiteen oheistuotteiden kuten korttien, printtituotteiden ja teoskatalogien myynti. Usein oheistuotteiden myynti voi olla mukava lisätulo näyttelyn yhteydessä, koska näyttelyteosta kuvaava printti tai kortti voi lähteä taiteenkokijan mukaan herkemmin kuin näyttelyteos. Samalla se on hyvä mainos ja muistutus taiteenkokijalle taiteilijan teoksesta, joten se voi poikia teosmyyntiä myöhemmin. Tämän lisäksi tulevat näyttelyn oheistoiminta, josta näyttelyn järjestäjä voi maksaa taiteilijalle palkkion esimerkkeinä artist talkit, haastattelut, näyttelykierrokset ym, mutta nämä ovat vielä melko harvinaisia muissa näyttelytiloissa kuin museoissa.

Korvaus taiteen esittämisestä ja näyttelyn eteen tehdystä työstä

Näyttelyn tulopuolelle kuuluu myös taiteilijalle maksettava näyttelykorvaus ja -palkkio ja kulukorvaukset. Tiesithän, että taiteilijalla on oikeus näyttelykorvaukseen (tekijänoikeuskorvaus taiteen esittämisestä), jos näyttely järjestetään osana valtion tai kunnan näyttelytoimintaa (esim. museot) tai jos kyseessä on minkä tahansa muun näyttelyn järjestäjän pääsymaksullinen näyttely. Lisää tietoa näyttelykorvauksesta löydät täältä. Näyttelykorvaus on lakiin perustuva tekijänoikeuskorvaus ja se kuuluu kaikille taiteilijoille, jonka Kuvasto ry:n kerää taiteilija-asiakkaittensa puolesta.

Suht uusi tulolaji on Suomessa näyttelypalkkio, joka on Suomen Taiteilijaseuran määritelmän mukaan seuraava: ”Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus näyttelyn eteen tehdystä työstä. Näitä työtehtäviä ovat esimerkiksi näyttelyn suunnittelu, ripustus, taideteosten kuljetukset sekä näyttelyn viestintään, markkinointiin tai oheistapahtumiin, kuten taiteilijatapaamisiin, osallistuminen.” Lue lisää aiheesta täällä: https://www.artists.fi/fi/edunvalvonta/nayttelypalkkio Näyttelypalkkioita voivat hakea etukäteen Museovirastolta näyttelyn järjestäjät, jotka on kunnan, yhdistyksen, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen sääntömääräisesti toimintaa harjoittavia museoita tai niihin rinnastuvia ja voittoa tavoittelemattomia taidenäyttelytoimintaa harjoittavia toimijoita. Vuodesta 2023 lukien näyttelypalkkiota on voinut hakea myös voittoa tavoittelemattomat taidenäyttelytoimintaa harjoittavat toimijat, jotka saavat Taiken toiminta-avustusta eivätkä peri näyttelyvuokraa tai vastaavaa maksua taiteilijoilta. Lue täältä lisää aiheesta täältä.

Kulukorvaukset ja korvaus taiteellisesta työstä

Näyttelyn järjestäjä voi maksaa taiteilijalle kulukorvauksia näyttelyn järjestämisestä aiheutuneista kuluista, joita voivat olla esim. materiaali-, matkustus-, päiväraha-, ateria-, yöpymis- ja muut kulut. Näyttelyn järjestäjä voi myös kompensoida vastaavia kuluja tarjoamalla taiteilijalle maksutta rahanarvoisia hyödykkeitä ja palveluita, esim. yöpymisen tai ateriat näyttelyn rakentamisen ajalta. Tulolaji, joka on vielä melko harvinainen, mutta joka on onneksi yleistymään päin on näyttelyjärjestäjän taiteilijalle maksama korvaus taiteellisesta työstä (muissakin kuin näyttelypalkkiotilanteissa, kts. yllä), joka voidaan maksaa taiteilijalle joko työsuhteessa palkkana tai työkorvauksena verokorttia tai laskua vastaan.

Näyttelyvalvonta on työtä

Välillä törmää näyttelyhakuilmoituksiin, joissa kerrotaan, että näyttelytila on maksuton, mutta taiteilija on vastuussa näyttelyvalvonnasta. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että näyttelytila ei ole maksuton, sillä on näyttelyvalvonta on työtä, josta kuuluu maksaa asianmukainen korvaus. Kannattaakin lukea hyvin tarkkaan ja kriittisesti näyttelyhakuilmoitukset, jotta hahmottaa näyttelyn järjestäjän ja taiteilijan vastuut ja velvollisuudet, kulut ja palkkiot.

Näyttelysopimuksen tärkeys

Aina kannattaa tehdä taidenäyttelyn järjestämisestä kirjallinen sopimus. Hyvä sopimusmalli löytyy Suomen Taiteilijaseuran sivuilta. Sopimuksista puhun enemmän joskus myöhemmin, sillä se on todella laaja ja tärkeä aihe.

Laskuharjoitus – näyttelybudjetin laskeminen

Seuraavassa esittelen mallin näyttelybudjetin laskemisesta. Kaikki tulo- ja kululajit eivät aina ole relevantteja jokaisen taidenäyttelyn kohdalla ja muitakin tulo- ja kululajeja voi syntyä. Laskuharjoituksessa ei ole huomioitu alvia, mutta voit soveltaa alv-summia laskelmassa.

Näyttelybudjettimalli

Tulot (+) eur

+ Palkkio tai korvaus taiteellisesta työstä (apuraha, näyttelyjärjestäjän maksama palkka tai palkkio)

+ Näyttelykorvaus tai muu korvaus taiteen esittämisestä

+ Näyttelypalkkio tai muu korvaus näyttelyn eteen tehdystä työstä

+ Tekijänoikeuskorvaukset (esim näyttelyvideo, teoskuvan käyttö ym)

+ Yhteistyökumppanuudet (esim. materiaalit, tarvikkeet, palvelut)

+ Teosten myyntivoitto (myyntiprovisio vähennetty) (arvio)

+ Oheistuotteiden myyntivoitto (myyntiprovisio vähennetty) (arvio)

+ Kulukorvaukset tai näyttelyn järjestäjän tarjoamat rahanarvoiset hyödykkeet ja palvelut (esim. hotelliyöpyminen, matkat, ruokailut)

+ Muut tulot
Kaikki tulot yht x eur

Kulut (- ) eur

– Taiteilijan työn rahallinen arvo

– Teosten materiaalit ja välineet

– Työtilan vuokra

– Matkustuskulut

– Teosten lähetyskulut

– Yöpymiskulut

– Ruokailukulut

– Markkinointikulut

– Ostopalvelut (esim. kehystys, ripustus, valokuvaus, myynninedistäminen)

– Näyttelyvuokra tai osallistumismaksu

– Avajaistarjoilut

– Vakuutukset

– Muut kulut
Kaikki kulut yht x eur

Tulos (=) eur
Kaikki tulot x eur – Kaikki kulut x eur = Tulos x eur

Tee tämä laskuharjoitus aina näyttelysuunnittelun alussa. Jos odotettu tuloksesi jää miinukselle mieti tarkkaan onko taidenäyttelyn järjestäminen järkevää? Oletko valmis investoimaan siihen omia säästöjä ja ilmaista työtäsi? Odotetun tuloksen tulee olla plusmerkkinen, jotta näyttely olisi taloudellisesti kannattavaa järjestää. Joissakin tapauksissa myös ns. nollatulos voi olla ok, jos saat näyttelystä muita rahanarvoisia etuja.

Loppuyhteenveto

Palataan lopuksi otsikon kysymykseen: ’Kuka maksaa taidenäyttelyn viulut, taiteilija vai näyttelyn järjestäjä?’. Olen sitä mieltä, että näyttelytilan tulisi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olla taiteilijalle aina maksuton. Tämän lisäksi näyttelyn järjestäjän tulisi osallistua taiteilijalle näyttelyn järjestämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin. Ja koska taiteen esittäminen on taiteilijalle työtä, kuuluu taiteilijan saada siitä rahallinen korvaus. Valitettavasti nämä asiat harvemmin toteutuvat nyky-Suomessa. Totuus on, että useimmiten taiteilija maksaa taidenäyttelyn viulut ja tekee työnsä ilmaiseksi tai hyvin pienellä palkkiolla. Toivon kuitenkin, että tämä blogikirjoitus auttaisi sekä taiteilijaa ja näyttelyn järjestäjää hahmottamaan taiteilijan näyttelybudjettia ja sitä, kuin arvokasta taiteilijan työ on. Lopuksi todettakoon, että taiteilijan näyttelybudjetin tuloksen tulisi olla aina positiivinen, jotta näyttelyn järjestäminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

Kerro alle mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?

Avoin puhe taiteen ja rahan suhteesta ja taiteen ansaintamalleista jatkuu taas seuraavassa jaksossa.

//Terese 🙂