Taiteen välittäjät visuaalisten taiteiden kasvun ja kansainvälistymisen draivereina

_{^{Jos haluat kuunnella artikkelin podi-muodossa, löydät sen Taide ja raha -podista Spotifyssa. Tämä artikkeli on julkaistu osana Kasvun varassa: Kiistoista kasvuksi -tutkimushankkeen loppujulkaisua, Anette Alén (toim.), Helsingin Yliopisto. Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan Heldassa.}}

Paljon puhutaan luovien alojen kasvusta ja kansainvälistymisestä.¹ Mutta mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla niitä voidaan edistää, jos samaan aikaan julkista rahoitusta ja siten myös julkisia rakenteita karsitaan? Kun alan kasvua haetaan, tulee yksityistä rahoitusta ja rakenteita samalla vahvistaa. Alan välittäjäporras on alikehittynyt, ja yksityiseen rahoitukseen suhtaudutaan paikoin nuivasti. Edellä mainitut seikat ovat osasyitä siihen, miksi alan kasvu ja kansainvälistyminen sakkaa.

Käsittelen tässä artikkelissa taiteen välittäjien tärkeää roolia luovan sektorin ekosysteemissä monialaisen yhteistyön rakentajina. Tämän lisäksi nostan esiin taidesponsoroinnin potentiaalin taiteen uutena rahoitusmallina.

Totuus on, että tarvitsemme alalle lisää yksityisiä taiteen välittäjätoimijoita kuten taidemanagereita, -agentteja ja tuottajia. Taiteen välittäjät kehittävät taiteen uusia ansainta- ja rahoitusmalleja kassavirtojen luomiseksi taidetoimijoille, uusilla markkinoilla ja uusille kohderyhmille. Taiteen välittäjä nimensä mukaisesti välittää taideteoksia ja -palveluita, rahoitusta, tietoa ja osaamista yhteiskunnan eri tahojen kuten yritysmaailman, taiteen kuluttajien, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Taiteen välittäjä ymmärtää sekä taiteen itseisarvon, sen taloudellisen arvon sekä taiteen kyvyn tuottaa moninaista lisäarvoa kohderyhmilleen. Petäjäjärven ja Huhmarniemen artikkelissa todetaankin, että taiteen välittäjillä on keskeinen rooli kulttuurisen arvon kääntämisessä taloudelliseksi pääomaksi.²

Taiteen välittäjä osaa puhua sekä taidetta että bisnestä, hän ui kuin kala vedessä eri sektoreilla ja toimialoilla, rakentaa moniammatillisia tiimejä ja verkostoja. Taideorganisaation tai taiteen tekijän ei tarvitse osata ja ehtiä tekemään itse kaikkea. Taiteen välittäjä tukee brändin markkinoinnissa, myynnissä ja yksityisen rahoituksen hankinnassa. Taideagentit ja -managerit tukevat edellä mainittuja taidetoimijoita muun muassa liiketoiminnallisissa kysymyksissä, neuvotteluissa, sopimuksissa ja tekijänoikeuksissa taidegallerioiden ja -kauppiaiden ohella.²

Cuporen julkaisu ”Rakenteet menestyksen edistäjänä visuaalisten taiteiden toimialalla” korostaa taiteen välittäjien merkitystä visuaalisten taiteiden ansaintamuotojen kehittämisessä ja verkostoitumisessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.³ Taiteen välittäjät hankkivat alalle uutta rahoitusta muun muassa vastikkeellisella taidesponsoroinnilla sekä edistämällä yhteistoiminnallista ja arvopohjaista kumppanuutta taidetoimijan ja yrityksen välillä. Yritykselle sponsorointi on strateginen investointi ja tehokas markkinointiviestinnän väline, jonka avulla se viestii arvoistaan ja vastuullisuudestaan omille kohderyhmilleen. Rahasuoritusta vastaan taidetoimija tarjoaa yritykselle vastikkeena oman brändinsä, arvojensa ja imagonsa hyödyntämistä. Tämän lisäksi taidetoimija voi tarjota oman näyttelytilansa, tapahtumiensa ja sisältöjensä hyödyntämistä yrityksen markkinoinnin alustana. Taidetoimijan ja yrityksen hedelmällisen yhteistyön perustana on kumppaneiden tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen. Näiden identifioimisessa, kaupan hieromisessa ja vastikkeiden toteuttamisessa auttaa taiteen välittäjä, joka ymmärtää yhteistyön arvon sekä taiteen että bisneksen näkökulmasta.

Mutta miksi meillä ei ole riittävästi taiteen välittäjiä ja miksi taidesponsorointi on vielä lapsenkengissä? Meillä on puutteita alan rakenteissa, osaamisessa, investoinneissa ja rohkeudessa. Katseet kääntyvät ensin julkiseen rahoitukseen. Leikkausten sijaan vaaditaan ymmärrystä taiteentekijöiden sekä yksityisten rakenteiden ja agentuurien toimintakyvyn reunaehdoista ja niiden vahvistamisesta. Tämän lisäksi tarvitsemme lisää koulutusta taiteen välittämisestä, välittäjien vertaistukea ja esikuvia. Esikuvia voi hakea muiltakin aloilta, esim. urheilu- ja tapahtuma-aloilta, joissa ollaan edellä sekä välittäjyydessä että yksityisessä rahoituksessa. Business Finlandin ja muiden yritysrahoitusta myöntävien tahojen tulisi muokata rahoitusmallejaan pienyrittäjäystävällisemmiksi, sillä taiteen agentuurit ovat usein yksinyrittäjiä, jotka eivät täytä nykyisiä rahoituksen ehtoja. Myös Exhibition Explorer rahoitus tulisi palauttaa takaisin pikimmiten, sillä sen lopetus on ristiriidassa Luovien alojen kasvustrategian vienninedistämisen ja maakuvan vahvistamisen tavoitteiden¹ kanssa. Tuen poistuminen tulee Seikkulan selvityksen mukaan väistämättä vaikuttamaan toimijoiden viennin kehittämisen strategioihin.⁴

Lopulta kysymys on rohkeudesta, luovuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Taide on aina löytänyt keinot elää ja kukoistaa. Kuka on valmis käärimään hihat ja ryhtymään hommiin taiteen puolesta?

Artikkelin inspiraationa ja lähteinä on käytetty mm. seuraavia julkaisuja:

¹ Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030. Valtioneuvosto 2025.
² Petäjäjärvi, K., & Huhmarniemi, M. (2025). Art intermediaries as catalysts for
added exchange and sustainability in the Arctic. Arctic yearbook, s. 332–356.
³ Hirvi-Ijäs, M., Renko, V., & Sokka, S. (2025). Rakenteet menestyksen edistäjänä visuaalisten taiteiden toimialalla. Cuporen työpapereita 27. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
⁴ Suomalaisten taidemarkkinoiden ja taidesijoittamisen uudet mahdollisuudet. Aura Seikkula / Futuarts Oy. Frame Contemporary Art Finland 2025.

Tietoa kirjoittajasta:

Terese Kühl on taidemanageri ja taiteen välittäjyyden asiantuntijayrittäjä vuonna 2025 perustamassaan Terese’s Art Agencyssa. Koulutukseltaan Kühl on ekonomi ja kuvataiteilija, ja hän on toiminut useissa eri taiteen
välittäjän rooleissa vuodesta 2021 lähtien. Kühlin missiona on taiteen arvostuksen ja taloudellisen kasvun edistäminen taiteen uusia ansainta-
ja rahoitusmalleja kehittämällä organisaatioiden ja ammattitaiteilijoiden kanssa näiden tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta.

Tietoa Kiistoista Kasvuksi -tutkimushankkeesta:

Kiistoista kasvuksi (KitKas) -tutkimushanke on tarkastellut luovan työn ja siihen liittyvän liiketoiminnan reunaehtojen muutosta. Hankkeessa on tarkasteltu monimuotoisuutta ja kilpailevia intressejä luovien alojen murroksessa: Kuinka kiistoista saisi rakentavia ja kenties eri tavalla ymmärretyn ”kasvun” moottoreita luovien alojen ääniä kuunnellen ja niiden näkökulmasta käsin? Kuinka yhteensovittaa muuttuvan toimintaympäristön ja luovan työn lainalaisuuksia, arvoja ja intressejä?

Hankkeessa on pyritty tuottamaan analyysiä ja tutkimustietoa kehityksen ohjaamiseksi luovien alojen omaehtoisuutta kunnioittavalla tavalla sekä alan toimijoiden osallisuuden vahvistamiseksi. Siksi tämän loppujulkaisunkin tulevaisuuskatsaus on toteutettu yhdessä tutkijoiden, taiteilijoiden ja järjestöedustajien kanssa. Loppujulkaisu keskittyy tiivistämään hankkeen antia sekä pohtimaan työpaketteja yhdistäviä teemoja, niissä kiisteleviä kysymyksiä ja hankkeen kokonaistuloksia. Lisäksi siinä pyritään nostamaan esiin muutamia hankkeen tutkimuksen ulottumattomiin jääneitä uusia ajankohtaisia kehityskulkuja. Lue lisää hankkeesta täältä. Kiistoista kasvuksi. Anette Alénin Blogi Luova talous – yhteistä hyvää etsimässä.