{"id":57,"date":"2023-11-23T16:21:02","date_gmt":"2023-11-23T16:21:02","guid":{"rendered":"https:\/\/teresekuhl.com\/?p=57"},"modified":"2024-11-11T12:22:16","modified_gmt":"2024-11-11T12:22:16","slug":"miten-raha-liittyy-taiteeseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/teresekuhl.com\/?p=57","title":{"rendered":"Miten raha liittyy taiteeseen?"},"content":{"rendered":"\n

Miten raha liittyy taiteeseen?<\/p>\n\n\n\n

Moni taiteilija voi ajatella: ”Ei minun tarvitse tiet\u00e4\u00e4 taloudesta tai bisneksest\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, minulle on t\u00e4rkeint\u00e4 taiteen tekeminen, taide on arvokasta itsess\u00e4\u00e4n.” Olen samaan mielt\u00e4 vain v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 osasta. Taide on arvokasta itsess\u00e4\u00e4n. Miksi sitten talouden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja bisnestaidot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taiteilijalle?<\/p>\n\n\n\n

Taide ei koskaan synny t\u00e4ydellisess\u00e4 tyhji\u00f6ss\u00e4, ellei sitten kirjoita runoja p\u00f6yt\u00e4laatikkoon, eik\u00e4 koskaan n\u00e4yt\u00e4 niit\u00e4 muille. Taide on tarkoitettu n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi, esitett\u00e4v\u00e4ksi ja jaettavaksi, sill\u00e4 jokaisella taiteella on yleis\u00f6ns\u00e4. Voidaankin ajatella, ett\u00e4 taiteen yleis\u00f6 on joukko taiteen kuluttajia, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aikaansa, huomiotaan ja rahaansa taiteen kokemiseen. Taiteen kuluttajilla on ostovoimaan. Taidetta voidaan siis tarkastella joukkona tuotteita ja palveluita, kuin mit\u00e4 tahansa muuta kulttuuria. T\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 taiteilija on tuotteiden ja palveluiden tuottaja. Kuluttajat ja tuottajat toimivat tietyss\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jota m\u00e4\u00e4rittelee markkinatalous.<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijalle kuten kenelle tahansa tuotteen tai palvelun tuottajalle, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda ansaintaa, sill\u00e4 mit\u00e4 tekee. Jotta tuotteen ja palvelun tuottaminen olisi kannattavaa tulee tarkastella tuotteen tulo ja niiden hankitaan liittyvi\u00e4 kuluja, jotta saadaan tiet\u00e4\u00e4 kuinka paljon ansiota (voittoa) tuote tai palvelu tuottaa. Ansaita lasketaan pelkistetysti seuraavasti: Ansiot = Tulot – Kulut.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 ihmeen taiteen ansaintamalli?<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hahmottaa mist\u00e4 eri l\u00e4hteist\u00e4 tulot muodostuvat ja mit\u00e4 eri kuluja niiden aikaansaamiseksi syntyy. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s mietti\u00e4 miten ja miss\u00e4 ansainta tapahtuu? T\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden hahmottamiseen voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ansaintamalli-k\u00e4sitett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ansaintamallin ytimess\u00e4 on kysymys: ” Mill\u00e4 tavoin voin luoda taiteellani itselleni ansioita?” Taiteen ansaintamalli on siis taiteilijan tapa hankkia ansaintaa. Eri tapoja voi olla esim. tuotteet, palvelut tai muut tulonl\u00e4hteet kuten apurahat. Ansaintamalleja kartoittaessaan taiteilijan tulee pohtia tapoja, miten tuloa ansaitaan ja mill\u00e4 alustoilla, ketk\u00e4 ovat potentiaaliset asiakkaat, miten hinnoitella jne.<\/p>\n\n\n\n

Tapoja myyd\u00e4 yht\u00e4 tietty\u00e4 tuotetta tai palvelua voi olla monia. Etenkin tuotteiden ja palveluiden osalta voidaan puhua myyntialustoista. Otetaan esimerkiksi taiteilijan teosmyynti. Taiteilija voi myyd\u00e4 teoksiaan mm. seuraavin eri tavoin hy\u00f6dynt\u00e4en eri myyntialustoja:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Suoraan asiakkaalle esim. oman some-tilin, nettisivujen tai tapahtuman v\u00e4lityksell\u00e4 (esim. atelj\u00e9en avoimet ovet)<\/li>\n\n\n\n
  2. Fyysisen gallerian, taidelainaamon, taidekaupan tai tapahtuman v\u00e4lityksell\u00e4<\/li>\n\n\n\n
  3. Digitaalisen myyntialustan v\u00e4lityksell\u00e4 (Taiko, Etsy, Taidemaalariliiton teosv\u00e4litys).
    Kun teoksia myyd\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n avulla, v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 perii usein myynneist\u00e4 myyntiprovision.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Ansaintalogiikka on ansaintamallien paletti<\/p>\n\n\n\n

    Ansaintalogiikasta puhuttaessa tarkoitetaan taiteilijan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien ansaintamallien palettia eli kokonaisuutta. T\u00e4m\u00e4 ansaintamallien paletti on jokaisella taiteilijalla uniikki ja alati muuttuva. Vuonna x taiteilijalla voi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esim. kolmea eri ansaintamallia: teosmyynti, apuraha ja oheistuotteiden myynti. Seuraavana vuonna taiteilija voi hankkia osan ansioistaan taiteellisella ty\u00f6ll\u00e4 ty\u00f6suhteessa, saada n\u00e4yttelykorvausta ja -palkkiota taiden\u00e4yttelyst\u00e4 ja ansaita j\u00e4lleenmyyntikorvausta, kun h\u00e4nen teoksensa myyd\u00e4\u00e4n huutokaupassa. Ansaintamalleja on lukuisia ja niiden kirjo on valtava. Taiteilija voi luoda my\u00f6s ansaintamalli-innovaatioita. Ne ovat sellaisia ansaintamalleja, jotka ovat taidemarkkinoilla uusia.<\/p>\n\n\n\n

    Miten luoda taloudellisesti kannattavia taiteen ansaintamalleja?<\/p>\n\n\n\n

    Edellisess\u00e4 blogitekstiss\u00e4ni ”Kuka maksaa taiden\u00e4yttelyn viulut, taiteilija vai n\u00e4yttelyn j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4?” esittelin n\u00e4yttelybudjettimallin. Se on laskentamalli, jota voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mink\u00e4 tahansa ansaintamallin taloudelliseen suunnitteluun, kunhan ottaa huomioon juuri kyseess\u00e4 olevaan ansaintamalliin liittyv\u00e4t tulot ja kulut.<\/p>\n\n\n\n

    No miten sitten luoda taloudellisesti kannattavia taiteen ansaintamalleja? T\u00e4m\u00e4 riippuu toki monesta eri tekij\u00e4st\u00e4. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle tuotteen ja palvelu muotoilusta. Otetaan t\u00e4h\u00e4n taas esimerkiksi taideteosmyynti. Millainen on taideteosten jo olemassa oleva kysynt\u00e4 ja tarjonta niill\u00e4 markkinoilla, joilla haluat toimia? Millaisia taideteoksia markkinoilla on tarjolla ja miten ne kohtaavat ostohalukkaat kuluttajat? Keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ostohalukkaat kuluttajat ovat? Kannattaa siis tehd\u00e4 markkinatutkimusta ja tutustua millainen taide k\u00e4y kaupaksi ja kuka sit\u00e4 ostaa. Sitten kannattaa l\u00e4hte\u00e4 tarkastelemaan omaa tuotetta eli omia taideteoksia. Miten taiteesi sitten erottuu muista taideteoksista markkinoilla? Mieti mm. n\u00e4it\u00e4 asioita: Onko taiteellasi tunnistettava tyyli, osaatko hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6br\u00e4ndi\u00e4 tai tuotteen uniikkia tarinaa, oletko taiteilijana tunnettu ja kuinka paljon taidettasi jo ostetaan ja arvostetaan? Eli talouskielell\u00e4 mill\u00e4 tavoin sinun tuotteesi on vetovoimaisempi ja kilpailukykyisempi muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin verrattuna?<\/p>\n\n\n\n

    Mites sitten ne tulot ja kulut, miten ne vaikuttavat kannattavuuteen? Tulot liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti taideteostesi hinnoitteluun, kysynt\u00e4\u00e4n ja myyntitapaan? Mill\u00e4 hinnalla sinun kannattaa myyd\u00e4 taideteoksiasi? Mik\u00e4 on taideteostesi oikea hinta eli mill\u00e4 hinnalla tuotteesi kysynt\u00e4 ja tarjonta kohtaavat? T\u00e4m\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 usein vasta kokeilemalla. Kysynt\u00e4\u00e4n vaikuttaa toki monet muutkin asiat kuten tuotteesi laatu, se miss\u00e4 sit\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n ja markkinoiden yleinen taloustilanne jne. Yksi tulonmuodostumiseen vaikuttava seikka on my\u00f6s miss\u00e4 ja miten taideteoksia myy: itse, jollain myyntialustalla tai galleristin v\u00e4lityksell\u00e4. Kannattavuuden toinen puolisko on kulut. Pystytk\u00f6 tuottamaan tuotteesi siten, ett\u00e4 tulot ovat suuremmat kuin kulut, jotta sinulle j\u00e4\u00e4 voittoa? Toisin sanoen kulut eiv\u00e4t saa kasvaa tuloja suuremmiksi. Kannattavuuden hahmottamiseen auttaa ansaintamallin budjetin laskeminen.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Ikkunamaalaus by Terese K\u00fchl<\/p>\n\n\n\n

    Lopuksi<\/p>\n\n\n\n

    T\u00e4st\u00e4 aiheesta voisin puhua loputtoman paljon, ja t\u00e4m\u00e4 teksti onkin vain pintaraapaisu aiheeseen. Palataan alkukysymykseen: ’Miten raha liittyy taiteeseen?’. Taiteen tekeminen on sis\u00e4ll\u00f6n tuottamista, joka voidaan n\u00e4hd\u00e4 tuotteena tai palveluna, jota tarjotaan vallitsevassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Taiteeseen niin kuin mihin tahansa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyy kiinte\u00e4sti markkinatalous ja sen lait. Taide ei synny umpiossa erillisen\u00e4 yhteiskunnasta vaan se tapahtuu aina osana markkinataloutta, jossa on kuluttajia ja muita palveluntuottajia. Taiteella on arvo, jonka voi muuttaa rahaksi eli ansainnaksi. Taiteen ansainnaksi muuttamisessa apuna voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mm. ansaintamalli-k\u00e4sitett\u00e4 ja palvelunmuotoilua.<\/p>\n\n\n\n

    Mit\u00e4 ajatuksia tekstini sinussa her\u00e4tti? Mist\u00e4 aiheista toivoisit minun kirjoittavan seuraavaksi?<\/p>\n\n\n\n

    \/Terese \ud83d\ude42<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Miten raha liittyy taiteeseen? Moni taiteilija voi ajatella: ”Ei minun tarvitse tiet\u00e4\u00e4 taloudesta tai bisneksest\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, minulle on t\u00e4rkeint\u00e4 taiteen tekeminen, taide on arvokasta itsess\u00e4\u00e4n.” Olen samaan mielt\u00e4 vain v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 osasta. Taide on arvokasta itsess\u00e4\u00e4n. Miksi sitten talouden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja bisnestaidot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taiteilijalle? Taide ei koskaan synny t\u00e4ydellisess\u00e4 tyhji\u00f6ss\u00e4, ellei sitten kirjoita runoja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[7,9,8,28,31,29],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taiteenansaintamallit","tag-taidejaraha","tag-taiteenansaintamallit","tag-teresekuhl","tag-tyynelacoaching","tag-tyynelagallery","tag-tyynelantaiteilijaohjelma"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=57"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":202,"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/teresekuhl.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}